keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Pikakelaus

On ehtinyt vierähtää jo monta viikkoa ja uuden tekstin kirjoittaminen tuntuu aina vain hankalammalta koska asiat, ideat ja kuvat kasaantuvat. Yritänkin nyt vain pikakelata tähän hetkeen.

Hämärä ja pimeä ja viikottain toistuvat päänsäryt piinaavat. Ensiavuksi särkylääkettä, mutta sitten piti jo siirtyä järeämpiin aseisiin. Piti kaivaa silmälasit lipaston laatikosta. Ihan kivan näköiset ja trendikkäät pokat, ei siinä mitään. Ja joka kerta kyllä yllätyn siitä miten paljon tarkemmin niillä näen. Ongelma onkin se, etten malta pitää laseja niin pitkään että tottuisin niihin. Yksi päivä menee ongelmitta, mutta päivät sen jälkeen tuntuvat piinaavilta ja laseja saa tökkiä nenällä ees taas. Mö.


Pari viikkoa sitten vietettiin pikkujouluja puolison perheen kanssa. Oltiin suunniteltu jo etukäteen mitä kaikkea puuhattais ja ruokaa ja juomaa ei kyllä illasta puuttunut huh huh! Ensin aloitettiin juusto fonduella, dippailtiin kasviksia, lihaa ja leipää. Sitten leivottiin valmistaikinasta jokainen omat piparit (lapsonen tyytyi syömään taikinaa, se oli kivempaa) ja lopuksi vielä jälkiruokakahvit suklaafonduen, suklaakakun ja pipareiden kanssa.

Tässä tyylinäyte minun piparistani. Mäyräkoirahan se, mitäpä muutakaan. Teki mieli yrittää hevosta, mutta lapsosen serkku oli jo tehnyt niin hienon itselleen etten lähtenyt kilpasille. Tämä mäykky muuten syötiin jo. Puoliso peräpään, minä etupään.
Varasimme ja maksoimme matkan. Siitä alkoi pakkaaminen ja erilaisten tarvikkeiden hankkiminen ja muutenkin valmistautuminen. Katselin venähtäneitä kynsiäni ja mietin josko menisi manikyyriin lomakohteessa, mutta puoliso ehdotti että tekisin itse. Kävin sitten kaivamassa geelilakka-settini autotallista ja rupesin hommiin. On muuten aikaa vievää, varsinkin kun näitä tulee kerran vuoteen tehtyä. Olin ihan tyytyväinen kuitenkin lopputulokseen.

Matkakohteeseen päästyämme huomasin lakkauksen repsottavan kynsien kärjistä. Voe! Ekojen lomapäivien luppoajat menikin sitten lakan poisrapsuttamiseen ja loppuloman ihailin au naturel kynsiäni. Pöhköä :]
Lapsosesta on tullut taitava pieni ihminen. Kiipeileminen, erilaiset leikit, sanojen tavailu ja muut mukavat jutut täyttävät päiviä. Tänään hän tavaili sanaa pöytä ja ollaan opeteltu myös tunnistamaan erilaisia esineitä. Minä kysyn "missä lamppu?" ja lapsosen osoittaa lamppua. Ollaan myös opeteltu uusia lauluja ja loruja. Etsin netistä sanoja ja esitän lapsoselle. Jotkut laulut kiinnostaa, toiset ei. Hämä hämä häkki ja Piiri pieni pyörii on tämän hetken lemppareita.

Matkalla muskariin pysähdytään aina ihailemaan naapurin tuulihyrrää, mikä lie. Mielettömän mielenkiintoinen kapistus. Siinä on monta liikkuvaa osaa, se kimaltelee ja se on ulottumattomissa mikä tekee siitä vielä ihanamman.

 Matkakohteenamme oli Lanzaroten Playa Blanca. Olemme ikäänkuin jumittuneet Kanariansaarille. 2010 kävimme Gran Canarialla, 2013 Teneriffalla ja nyt Lanzarote. Seuraavaksi kai Fuerteventura ja ehkä sitten voimme sanoa nähneemme oleellisen niiltä nurkilta.

Matkakohteina nämä saaret ovat olleet helppoja. Varsinkin tämän reissun hotelli ja ympäristö olivat lapsiperheille luotuja. Hotellilla oli iso allasalue ja oma uimaranta aallonmurtajineen. Elelimme puolihoidolla nauttien aamiaisen ja päivällisen hotellilla. Lapsosen unien aikaan kävelimme ostoskaduilla ja lounastimme eri ravintoloissa. Matkatuliaisena itselleni ostin ihanan pinkin Desigual-merkkisen mekon :]

Säät olivat suosiollisia, lämpöä piisasi ja tuulen välillä hellitettyä oli jopa ihan tukalaakin. Eipä meistä kyllä kukaan ruskettumaan päässyt. Lapsosella oli uidessa UV-puku, lakki päässä koko ajan ja suojakerroin 50 paljaalla pinnalla. Puolison kanssa sitten käytettiin ristiin 30 ja 50 suojakertoimen rasvoja. Nuorena en piitannut aurinkorasvan käytöstä. Nykyään olen valveutuneempi ja ihan täällä kotosuomessakin rasvailen kesällä vähintäänkin kasvoni.

Hienointa reissussa oli yhteenpuhaltamisen meininki puolison kanssa, rantaleikit lapsosen kanssa ja Timanfayan kansallispuisto upeine maisemineen. Suosittelen!

Nyt ollaankin sitten kotiuduttu yli viikon pituiselta reissulta ja vaikka aluksi tuntuikin tylsältä palata kylmään, niin koti on koti ja tärkein mesta!

Tosin pieniä vastoinkäymisiä on kotona tullut vastaan. Kovalla työllä saadaan nyt loppuviikosta joku tekemään kustannusarviota tikan tekemän reiän paikkaamiseksi. Samalla pyydetään arviota kylpyhuoneen, kodinhoitohuoneen ja wc:n remontille. Pikkuvessasta nimittäin löytyi niitä sokerimölliäisiä, hanaa auki pidettäessä joku putki tiputtaa vettä lattialle ja kylpyhuone nyt vaan vaatii tähän aikakauteen siirtymistä.

Paljon hulinaa ja rahan menoa siis tiedossa hui!


Ai niin, viimeisessä kuvassa vielä tämän päivän kirpparilöytöjä. Hevonen 0,50€ ja puinen auto palikoineen 5€. Mukaan tarttui myös parit housut ja hupparit lapsoselle. Kävimme taas sillä vakkarimestallamme ja tyytyväisenä poistuttiin ostosten kanssa. Kirpparilla saa kassalta pyytää lapselle ilmaiseksi naksupussin (maissinaksuja) nälän yllättäessä ja pariin otteeseen ollaan tartuttu tähän avokätisyyteen. Mun mielestä tosi mukava idea, pitää ainakin hetken lapsen tyytyväisenä ja varmasti karsii niitä asiakkaiden omien tahmaisten eväiden syöntiä liiketilassa.

P.S. Eilen katsoin telkkarista hyvän leffan, suomeksi Piiat, alkuperäinen nimi The Help. En malttanut jättää kesken vaikka kesti melkein puoleen yöhön. Nukutaan paremmin sitten ensi yönä :]

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti