maanantai 24. marraskuuta 2014

Syntymäpäivän mietteitä



 Viikonlopun lepoa ja herkuttelua, Hertta lainasi koirakaverin petiä ja minä koin uuden makuelämuksen. Ben & Jerry's raspberry greek frozen yogurt with fudge chunks. Ou mai gaad sitten niin! Ekat lusikalliset meni ihmetellessä, loput melkein silmät kiinni nautiskellessa *korinaa ja kuolan valumista*.. 

Nauttisin useamminkin ellei tää olis niin sikamaisen kallista, melkein 7€ pönikkä. 




Synnyin 31 vuotta sitten torstai iltapäivänä klo 17:01 (muistaakseni). Syntymätodistuksestani on jäljellä enää pelkkä kopio josta käy ilmi vanhempieni ja isoisäni nimet ja syntymäajat. Paperinpalanen millä ei periaatteessa ole mitään merkitystä, mutta silti säilytän varmassa tallessa ja aina välillä pysähdyn ihmettelemään sitä. 

Synnyin 20 vuotiaalle naiselle joka oli 17 vuotiaana karannut kylän komeimman miehen matkaan. Ikävä kyllä mies ei ollut valmis perheenlisäykselle ja äitini sai käteensä bussirahat ja matkusti takaisin vanhempiensa luokse asumaan mukanaan minä, vaaleanpunainen pieni vauva. Paskemminkin olisi voinut käydä, raskautta oli yritetty keskeyttää erilaisilla rohdoilla ja tuupattiinpa äiti portaistakin alas. Lääkäri povasi korkeintaan 4 vuotta elinaikaa lapselle ja epämuodostumiakin voisi olla, rohdot kun eivät siellä päin maailmaa mitään herkkua ole.

No mä sitten kuitenkin synnyin, perusterveenä ja elämänhaluisena. En kelvannut isälleni, mutta äidille ja isovanhemmille kyllä. En ehkä olisi halunnut tietää tuota yllämainitsemaani, onhan se riipaiseva tieto, mutta se hukkuu ajan kanssa kaiken muun samantyyppisen tiedon kanssa. Aikanaan. Nyt minulta ei enää puutu rakkautta. Perhe, äiti ja ystävät ympärillä. Ei tarvitse olla yksin vaikka yksinäinen olenkin.

Tänä vuonna syntymäpäiväni on ollut hektinen. Puoliso lähti toiselle paikkakunnalle näyttämään myynnissä olevaa autoamme ostajaehdokkaalle, lapsonen tyhjensi takan tuhkaluukun tuhkat päälleen ja muutenkin pitänyt kiireisenä. Itse pistin hösseliksi ja tyhjensin makuuhuoneesta ulkomaanmatkan jälkimainingeistä jääneet pyykit ja muut roinat. Loppupäivä menee ehkä vähän rauhallisemmissa merkeissä ja ehdin jopa nauttia tästä päivästä.

Puoliso ehti ennen lähtöään antaa lahjansakin. Tiesin mitä se sisältää, mutta tiedolla ei ollut väliä. Lahja oli tärkeä ja mieluinen joka tapauksessa. Marimekon Urbaani laukku tomaatin värisenä. Puoliso oli ajellut useampaan liikkeeseen etsimään kyseistä väriä, mutta sesonkiväriä ei ollut enää saatavilla kuin netistä Finnish desing shopista. Puoliso tuli kotiin, kertoi missä oli käynyt ja yhdessä sitten tilattiin laukku. Puolison siskolta sain lahjaksi mielettömän hienon rintaneulan ja se sopii tosi hyvin yhteen laukun kanssa. Ajattelin säästää laukkua vielä vähän aikaa, otan käyttöön sitten kun koulu alkaa :] 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti