tiistai 6. toukokuuta 2014

Pipapipopipapipo

Lievän hulluuden ja luovuuden päivä. Aamulla koko porukka, Herttaa lukuunottamatta luonnollisesti, uimaan keskustan uimahalliin. Puolisolle jännä aloitus aamulle, sai ottaa lapsosen ensimmäistä kertaa mukaansa miesten puolelle pukkariin ja suihkuun. Itse olen touhussa jo harjaantunut vauvauintireissujen takia. Puoliso ei vielä silloin halunnut lapsosta mukaansa aikataulupaineiden vuoksi. Ymmärsin kyllä koska ensimmäiset kerrat olivat itsellenikin jänniä. Tänään kaikki meni kuitenkin tosi hyvin. Käytiin monitoimialtaassa, lasten altaassa ja vauvojen altaassa. Puoliso kävi lisäksi testaamassa liukumäen.


Lapsosen päivunien aikaan sitten kasattiin loppuun eilen Ikeasta ostetut pihakalusteet ja aurinkovarjo. Ostettiin varjoon mukaan suojapeite, ihan käytiin vielä kysymässä että käykö se varmasti varjoon minkä aioimme ostaa. Typeräksi kyllä tunsi itsensä tuossa kotipihalla toppatakki ja villapipo päässä pienessä räntäsateessa pihakalusteita pykätessä. Vielä typerämmäksi tunsin itseni kun rupesin sovittamaan suojapeitettä kasaan taitetun varjon päälle. Eihän se siihen mene. Ei millään. Hohhoijaa! No eipä siinä mitään, pientä mittailua ja singeri soimaan. Tovi siinä meni kun ratkoin yhden sivun suojapeitteestä auki ja ompelin tarranauhat paikoilleen. Puoliso kävi vielä aina työvaiheiden välissä sovittamassa varjon päälle. Hyvä siitä tuli. Ei kylläkään kiitos Ikean, vaikka yleisesti ottaen olen ollut tyytyväinen palveluun ja laatuun.
Tiimipipo testissä

Singeri jäi sitten keittiön pöydälle. En ollut kiinnostunut siivoamaan sitä takaisin työhuoneeseen. Ajattelin siis sotkea pöytää entisestään. Kaivoin vaatehuoneesta ompelulaatikosta pussillisen trikookankaita, ompelulangat- ja muita tarvikkeita. Ystäväni teki vajaa vuosi sitten lapsoselle ihanan pipon (näkyykin yhdessä aiemmin postaamassani kuvassa) ja innostuin itsekin ompelemaan niitä. Tein ystäville ja heidän lapsilleen, ainakin 20 pipoa tuli singerrettyä lainaksi saadulla husokilla (Husqvarna). Itselle tein yhden, mutta se vähän epäonnistui. Tänään sitten tulikin väkerrettyä kaksi kerralla. Ja lapsoselle tietty kanssa, tein meille molemmille itseasiassa samasta kankaasta. Niinkö tiimipipot! Puoliso jo valitteli kun olin mukamas koko päivän ompelukoneella. Tuntui olevan perheen pienimmilläkin protestinsa ja sanottavansa asiasta. Vähän väliä molemmat roikkuivat lahkeessa ja pipot piti ommella varmaan kymmenessä eri osassa huh. Nyt ne kuitenkin ovat valmiit ja hirmuisen kivat :]

Mäyris-pipo <3

Huomenna etsimään ratsastushousuja jei. 
Ihan jees viikko tulossa vaikka harmaalta aluksi tuntuikin :]

P.S. Pipon ohje esim täältä: Neulepipo.

2 kommenttia:

  1. Pipotehdas taas käynnissä. Kiitti vielä ihanista pipoista. T.Muutaman pipon ylpeä omistaja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää joku kerta tehdä teille uudet vaikka eri kuosilla :]

      Poista