perjantai 11. huhtikuuta 2014

Sateinen perjantai

Vettä tihkuttaa, ei nyt sateeksi ehkä vielä voi sanoa mutta sellainen melko syksyinen keli paistaa ikkunasta. Kodissamme on ikkunoita Paljon ja osa niistä melko isojakin. Asia mihin rakastuimme tässä talossa välittömästi. Vuodenajoilta ei tarvitse piiloutua verhojen taakse vaan sälekaihtimet ylös rullattuna elellään. Kohtuullisen vilkas tie ja kävelytie menee tuossa tonttimme edessä samalla suunnalla johon suurin osa ikkunoista osoittaa. Aluksi tuntui hassulta, mutta sitten päätimme ettemme anna sen häiritä. Eihän tässä muuten voisi elää. Päätöksen päälle tanssimme olohuoneessa kalsarit jalassa ja totuttelimme uuteen elämänvaiheeseen.

Nyt istun keittiön pöydän äärellä, söimme lounaaksi salaattia pekonilla ja keitetyillä kananmunilla ja seuraavaksi varmaan keitetään murukahvit. Puolisoni sai lahjaksi vuosi sitten Philipsin Grind & Brew keittimen. Valitettavasti laitteessa on monia käyttöä haittaavia vikoja joten laitoimme sen kaappiin ja kaivamme sitten aina jos isolle porukalle pitää sumppia keitellä. Mutteripannu löytyy kaapista, sillä tehtiin jonkun aikaa kahvia mutta nyt ruvettiin kokeilemaan murukahveja. Ensin täytetään muumimuki puolilleen maitoa, yleensä Lidlistä ostetulla UHT-maidolla. Maistuu mukavan kermaiselta ja kun maitoa ei muuten käytetä niin ei tarvitse pelätä, että pilalle menisi jääkaapissa. Maito lämmitetään mikrossa puolitoista minuuttia täydellä teholla. Lisätään sekaan teelusikallinen murukahvia, sekoitetaan ja täytetään muki vielä kuumalla vedellä. Nam! Kun ei ulkomaille pääse herkkumaitokahvia lipittämään, niin tämä tulee hyvänä edullisena kakkosena :]

Lehtikompostori & klapisuoja

Pihalla on ollut kaikenlaista puuhaa. Ensimmäisenä projektina raivasimme lehtikompostorin kohdalla olleen risu/lehtikasan. Varmaan neljä peräkärryllistä saatiin kärrätä kaatopaikalle. Talon yhdellä laidalla pari vuotta maanneet näkösuojat saivat sitten uuden elämäntehtävän. Mittailtiin, sahattiin, ruuvattiin ja muuta mukavaa. Rautakanki, lapio, Makita avustivat pystyttämisessä ja nyt se on valmis. Olen ylpeä puolisostani, ensinnäkin ihailen kykyä luoda vanhasta jotain uutta ja sitä miten hyvää työtä hän sai aikaiseksi. Toki tuo on vino ja suunnittelullisia virheitä löytyy, mutta sanotaanko että rakennelmassa on päärakennuksen kaltaista arkkitehtuurista henkeä :D

Klapisuoja täyttyi tontin reunalta kaadetuilla salavilla. Seuraavaksi pitäisi tyhjälle paikalle mallailla näkösuojia tai tuijia..


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti